#nytpolttelee

Postimerkkinäyttely (2019)

Kutsutut kokoelmat

Haukio Jenni: Runo-Suomi kautta aikain 1 (1)
Kokoelma esittelee suomalaisen lyriikan vaiheet avoimen filatelian keinoin Agricolasta nykypäivään. Kokoelma alkaa Mikael Agricolan ensimmäisistä suomenkielisistä runoista ja esittelee muutamia 1700-luvun runoja. Mukaan pääsevät luonnollisesti Kalevala ja kansanrunous. Runoilijoista esiin nousevat J. L. Runeberg, Aleksis Kivi, Eino Leino, Tulenkantajat, Mika Waltari sekä uudemman polven lyyrikot Juice Leskinen ja Ilpo Tiihonen. Kokoelma tarkastelee myös sodan runoja ja lastenrunoutta.

Tuori Jussi: Kari Rahiala in Memoriam 2-6 (5)
Kokoelma kertoo Rahialan elämänvaiheet ja erityisesti hänen toimintansa kulttuurin ja erityisesti filatelian kentässä ja keskittyy sen jälkeen hänen keräilyynsä näyttäen esimerkit merkittävimmistä filateliaan liittyvistä kohteista.

Suomi 1856-1987 7-11 (5)
Suomen postimerkkien päälajikokoelma.

Kuusisto Harri: Malli 1885 12-25 (14)
Erikois- ja tutkimuskokoelmassa esitetään värit painoerittäin. Leimoja, erikoisuuksia ja postilähetyksiä esitetään monipuolisesti. Lopuksi on koottu arkkilevytykset käytetyistä merkeistä painoerittäin ja myös havainnollistettu kuinka painokehilössä kuvakkeita on muutettu ja uusittu.

Mäkinen Jukka: The Rouletted Revenue Stamp Issues 1865 & 1866 of Finland 26-33 (8)
A specialized exhibit treating the two first revenue stamp issues of the Grand Duchy of Finland. These classic, rouletted stamps of 1865 and 1866 are considered the most important ones in Finnish fiscal philately. This exhibit is the second one in the history of philately treating these fascinating but difficult issues exclusively in full 8 frames. It shows plenty of rare roulette varieties recorded in one to few copies, dozens of largest known multiples and unforeseen variety of fiscal documents. They include unusual usages on shares, newspapers, postal items and on Grand Duchy stamped paper with Russian currency, creating mixed frankings of two currencies. Much of the recent research by the exhibitor is included.

Sarkki Jukka: Tiibet 1912–1956 34 (1)
Kokoelma esittää Tiibetissä käytettyjä itsenäisyysajan postimerkkejä, postilähetyksiä ja näistä tehtyjä väärenteitä.

Tampereen seutu

Tähän osastoon on kerätty kaikki Tampereen seutuun liittyvät kokoelmat, jotka voivat sisältää monenlaista materiaalia kuten filateliaa, postikortteja, laskulomakkeita, osakekirjoa ja tulitikkuetikettejä. Kokoelmien käsittely voi olla perinteisen filatelian, postihistorian tai aiheen mukainen tai se voi perustua materiaalityyppeihin. Kokoelmalle on kirjattu myös varsinainen näyttelyluokka, johon se osallistuu.

Salonen Kari: Taistelu Tampereesta 1918 35-42 (8)
Näyttelyluokka: Postikorttiluokka
Korttikokoelma kertoo vuoden 1918 sisällissodasta Tampereen näkökulmasta. Kertomus etenee sodan taustoista punaisen/valkoisen Tampereen kautta varsinaisiin kaupungin saartamis- ja valtaustaisteluihin ja päättyy jälkiselvittelyihin. Kokoelma sisältää noin 300 korttia ja 10 karttaa.

Heiskanen Hannu: Tampere 1918 43 (1)
Näyttelyluokka: Kutsutut kokoelmat
Valokuvakorttikokoelma kertoo Tampereen taisteluista vuonna 1918. Kokoelmassa on useita harvinaisia kohteita mm. Tampereen valtauksen päivältä. 

Olli Marcus: Tampere local post 1866–1881 44-45 (2)
Näyttelyluokka: Perinteisen filatelian luokka
Tampereen paikallisposti toimi vuosina 1866-1881. Näistä puolivirallisista postimerkeistä tiedetään melko vähän. Tässä kokoelmassa esitetään nämä merkit ja niiden käyttö viimeisimpien tutkimusten perusteella.

Salonen Kari: Tarinoita Tampereen taloista 46-47 (2)
Näyttelyluokka: Kutsutut kokoelmat
Vanhoilla rakennuksilla olisi paljonkin kerrottavaa…

Myllylä Pentti: Tampereen kirkkoja 48-49 (2)
Näyttelyluokka: Jokamiehen luokka
Tampereen kirkkoja esittäviä vanhoja postikortteja on painettu runsaasti. Valtaosa korteista kuvaa kolmea tunnettua kirkkoa: Vanhaa kirkkoa, Aleksanterin kirkkoa ja Tuomikirkkoa. 

Viitanen Reijo: Postikortteja Tampereelta 50 (1)
Näyttelyluokka: Postikorttiluokka
Ihmisiä, autoja, linja-autoja sekä rollikoita Tampereen katukuvassa. Lopuksi laivan ja linja-autojen kierrätystä vuodelta 1967. 

Heiskanen Hannu: Mainonnan tulitikkuetikettejä Tampereelta 51-52 (2)
Näyttelyluokka: Kutsutut kokoelmat
Tampereen ensimmäinen tulitikkutehtaan perusti kauppias Henrik Eliander (1815–1892) vuonna 1852 Näsijärven rantaan savupiipputehtaansa yhteyteen. Tehdas toimi toistakymmentä vuotta ja Elianderin nimi on periytynyt paikalla nykyään sijaitsevalle uimarannalle. Nyt esillä olevat etiketit ajoittuvat aina 1920 luvulta tähän hetkeen.

Helenius Jussi: Tampere – Savupiippujen kaupunki 53-54 (2)
Näyttelyluokka: Kutsutut kokoelmat
Tehtaiden laskulomakkeet ovat entisaikoina olleet merkittävässä asemassa kertomaan tehtaiden tuotteista, laadusta ja rakennuksista. Aikanaan tehtaat ovat osallistuneet maailmannäyttelyihin ja messuille esitellen omilla osastoillaan tuotteitaan. Messuilla on laadullisesti parhaat tuotteet palkittu kulta yms. mitalein. Mitalit ovat olleet niitä laadunmerkkejä ja ne on haluttu tuoda esiin kaikessa kirjeenvaihdossa ja mainonnassa. Kokoelma kuvaa Tampereen teollisuuden ja yritysten laskulomakkeita oman aikansa kuvana aina 1890-luvulta alkaen. 

Hailla Teuvo: Tampereen seudun Wanhat osakekirjat 55-59 (5)
Näyttelyluokka: Kutsutut kokoelmat
Wanhat osakekirjat kertovat Tampereen seudun historiasta. Kokoelmassa esitetään osakekirjoja mm. höyrylaivojen valtakaudelta Tampereen vesillä, teollisuuskaupungin yhtiöiltä, sähköistyksen etenemisestä maakunnassa, kustannus- ja kiinteistöyhtiöiltä. 

Salonen Kari: Tampereen postimestari N. A. Rosenbröijerin kynämitätöinnit 60 (1)
Näyttelyluokka: Postihistorian luokka
Kokoelma esittelee postimestari N. A. Rosenbröijerin (1842-62) mustemitätöintien kehityksen ja variaatiot. 

Elo Hannu: Tampereen vanhoja leimoja 61-62 (2)
Näyttelyluokka: Jokamiehen luokka
Nykyisen Tampereen alueella käytettyjä leimoja ennen kesää 1918. 

Elo Hannu: Juhannuskylä 63 (1)
Näyttelyluokka: Jokamiehen luokka
Juhannuskylästä lähtenyttä postia. 

Leppänen Jarkko: Kiakkoo ylämummoon – Johranto Jutin hokikiäleen 64 (1)
Näyttelyluokka: Kutsutut kokoelmat
Timo “Juti” Jutila on yks Suamen suurista kiakkoilijoista. Jutia on sanottu mm. suamalaisen kiakkoilun ikoniks. Juti on luanu oman hokikiälen, jota ei osaa kekääm muu, mutta kaikki kiakkoo seuraavat sen tuntee. 

Virtanen Heikki: Sanat: J. Leskinen 65 (1)
Näyttelyluokka: Aihefilatelian luokka
Kokoelmassa kerrotaan Juice Leskisen laulujen tarinat filatelian avulla pyrkien avaamaan laulujen tarinat kuvien avulla.

Kaivanto Jukka: Muuttuva Kangasala 66-67 (2)
Näyttelyluokka: Postikorttiluokka
Läpileikkaus postikortein Kangasalan vanhoista rakennuksista ja maisemista. Tuulahdus Kangasalan kunnan entisestä kirkonkylästä ja tiestöstä. 

Yli-Korpula Hannes: Maailmaa se on Kurukin 68 (1)
Näyttelyluokka: Postikorttiluokka
Kuru-aiheisia postikortteja 1900 luvun alusta melkein nykypäivään.

Virtanen Ari: Pitkäniemen kortteja ja leimoja 69 (1)
Näyttelyluokka: Jokamiehen luokka
Pitkäniemen sairaala on Nokialla Pyhäjärven rannalla sijaitseva psykiatrinen sairaala. Sairaala rakennettiin 1800-luvun lopussa ja se on edelleen potilaskäytössä. 

Mestariluokka

Mestariluokkaan sijoitetaan kokoelma, joka on saanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmena eri vuonna vähintään 90 pistettä kansallisessa tai kansainvälisissä näyttelyissä.

Pitkänen Risto: Postal History of Finland prior to the UPU 100-107 (8)
The early postal delivery systems: courier letters, sexton mail, crown mail and general mail. The earliest postmarks, postal stationeries and stamps and special postal regulations. The early postal routes from and to Finland. 

Olli Marcus: Helsinki city post 1866-1891 108-112 (5)
Helsingin kaupunginposti oli Suomen ainoa merkittävä yksityinen posti. Kokoelma esittää uusimman tutkimuksen perusteella tämän postin koko toiminnan.

Koivuniemi Markku: The 1901 and 1911 Eagle Issues of Finland 113-120 (8)
At the end of the 19th century, the stamps used in Finland had face values in roubles and kopecks and had the exactly same designs as the stamps used in Russia. On May 5th, 1900, Russia authorized the use of Finnish currency on the stamps of Finland. This led to the creation of new stamps designs in 1901 and 1911, although in terms of their outward appearance, the coat-of-arms depicted, their decorative borders and colours, they still hand to be identical to the stamps of Russia. The collection shown here contains many interesting and rare stamps, essays, perforation varies and postal items. 

Godfrey John: Early Airmails to and from Finland 121-128 (8)
Early short-lived flights. Route flights to and from Finland. Zeppelin, Condor, Catapult and Clipper flights. The forgotten air route and Blockade runners in wartime. Post-war flights. 

Perinteisen filatelian luokka

Perinteinen kokoelma kertoo postimerkin tai jonkin muun filateelisen materiaalityypin tarinaa. Kokoelmat ovat tyypillisesti jonkin merkkijulkaisun erikoiskokoelmia, jossa esitetään mm. millaisiin tarpeisiin merkkejä valmistettiin, millaisia vaiheita niiden suunnittelussa ja valmistuksessa oli sekä miksi syntyi erilaisia variaatioita ja niin edelleen. Yleensä näissä kokoelmissa tutkitaan erityisesti eri painoerien eroavaisuuksia paperin, värien, hammastuksen ja painanteen ulkoasun suhteen.

Aaltonen Esa: Finland Oval and Serpentine Rouletted Stamp Issues 129-134 (6)
Kokoelmassa esitetään Suomen Suurruhtinaskunnan kolme ensimmäistä julkaisua, 1856 soikiomerkit, 1860 kopeekka- ja 1866 penniarvoiset isohampaiset merkit. Julkaisut esitellään merkein ja postilähetyksin. Mukana on erikoisuuksia, ryhmiä ja lukuisia erilaisia mitätöintejä.

Nieminen Kai: Finland 1856–1865 135-139 (5)
Kokoelmani käsittää 3 1/2 kehystä ovaaleita ja 1 1/2 kehystä 1860 isohampaisia. 

Kärkäs Esa: The Serpentine Rouletted Stamps of Finland 1860–1865 140-143 (4)
Presentation of the serpentine issue 1860–1865 of Finland with detailed overview in cliché settings,
roulettes, papers and shades. Postal usages both domestic and to abroad are also presented.

Salminen Pekka: Suomi 1875–1884 144-148 (5)
Perinteinen m/1875 kokoelma, missä kaikki painoerät ja värit esitetään irtomerkein, ryhmin ja lähetyksin. 

Jurvanen Ari: Finland, Coat of Arms, type 1885–1889 149-156 (8)
This collection of Finnish wildcard M-1885 and M-1889 stamps are presented by the utility value and in the value of printing parcels. Collections items are used, unused, miniature sheets, blind perforation, mixed perforation, stamps with figure cancellations, tête-bêche and postal items.

Nokelainen Mika: Suomi, Vaakunamalli 1889 157-162 (6)
Kokoelmassa esitetään Suomen vaakunamalli 1889:n kaikkien arvojen painoerät. Mukana on myös erityyppisiä leimauksia, postitaksoja sekä hammaste- ja muita erikoisuuksia.

Mäkinen Risto: Malli 1889 163-167 (5)
Mallin -89 merkkien esittely, tukeutuen myös postilähetyksiin.

Pesonen Matti: Suomen Kotkamerkit 1901–1911 + 10 mk:n merkit 168-175 (8)
Kokoelman tarkoitus on esittää Suomen Kotkamerkkimallia mahdollisimman monipuolisesti. Kokoelmassa erotellaan merkkien eri painoerät ja postilähetysksiin on pyritty löytämään aina jotain normaalista poikkeavaa. Irtomerkeillä olevilla leimoilla on pyritty kertomaan eri mitätöintimahdollisuuksista. 

Rannikko Pekka: Finland, Model Saarinen 1917–1930 176-183 (8)
Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäinen käyttösarja esitettynä perinteisen filatelian keinoin. 

Vaihekoski Mika: Model Saarinen 1917–1930 184-187 (4)
The aim of this traditional stamp exhibit is to show the stamps and the main varieties and errors of the Model 1917 as such, but also the usage of M/17 stamps within the context of the postal history of the period. 

Lindholm Kari: Finnish Perfins 188-192 (5)
In this exhibit I introduce perfins from all 11 companies which used them. The present exhibit represents the Finnish perfins presented chronologically arranged by company to date of issue and including various perforations and watermark differences (including the various errors occurred perforated piercing e.g. double / partial perforated.

Alkio Olavi: Punaristimerkkimme 1922–46 193-196 (4)
SPR:n työn tukemiseksi julkaistujen postimerkkien mielenkiintoinen ensimmäinen neljännesvuosisata:1. 1920-luku: Epäonnistunut alku 2. 1930-luku: Vakaa kehitys 3. 1940-luku: Sodan vaikutukset Rakenne: Joka merkistä postituore, kaunisleimainen ja julkaisuajan taksanmukainen lähetys. Lisämausteena merkkivirheitä ja muita erikoisuuksia.

Nieminen Tomi: Mallin 1963 0,10 markan leijonamerkki 197-201 (5)
Kokoelma esittelee 0,10 mk merkin eri variaatioita, sen käyttöä postilähetyksillä, esiintymistä automaattivihoilla sekä joitakin kuvakevirheitä. 

Kauppi Hannu: Malli 1975 202-209 (8)
Läpileikkaus viimeisestä markka-arvoisesta käyttösarjasta. Esittämisen perustana ovat merkkien hammaste, tyypit, painokone, painopaperi ja näiden muodostamat variaatiot. Merkkien monimuotoinen käyttö on olennainen kokoelman postitteiden valinnassa.

Kaartinen Jouko: Suomen hammaste- ja painantaerikoisuuksia ennen vuotta 1963 210-214 (5)
Kokoelma on kooste Suomessa ennen vuotta 1963 ilmestyneiden postimerkkien hammastuksen tai painatuksen yhteydessä sattuneista “vahingoista” ja virheistä. 

Kaartinen Jouko: Suomen hammaste- ja painantaerikoisuuksia vuosilta 1963–2001 215-217 (3)
Kokoelma on kooste Suomessa ilmestyneiden postimerkkien hammastuksen tai painannan yhteydessä sattuneista “vahingoista” ja virheistä vuosilta 1963–2001.

Kaartinen Jouko: Suomen hammaste- ja painantaerikoisuuksia euroajalta 218-222 (5)
Kokoelma on kooste Suomessa ilmestyneiden euromerkkien hammastuksen/lävistyksen tai painannan yhteydessä sattuneista “vahingoista” ja virheistä.

Erikson Juha: Suomen punakantiset automaattivihkot 223-228 (6)
Kokoelmassa esitetään Suomen punakantiset automaattivihkot (AV1-AV4). Kokoelma sisältää vihkot, kannet ja kansipainatukset, leimattuja vihkolehtiä ja postilähetyksiä. 

Kaivanto Jukka: Pohjois-Inkeri 229-232 (4)
Kokoelmani sisältää Pohjois-Inkerin postimerkkejä leimattuina ja postituoreina sekä kirjeitä ja kortteja. Mielenkiintoinen erä on esillä tarvepostitteita Suomeen ja ulkomaille. Merkeissä on myös hammaste-erikoisuuksia, laskoksia, koevedoksia ja lopuksi keräilijöitä varoitetaan väärenteistä.

Myller Reijo: Suomalaiset automaattimerkit (ATM) 1982–2005 233-237 (5)
Kehyksillä suomalaisia automaattimerkkejä (ATM)Frama/Dassault/Intermarketing/Amiel, jotka ovat jotenkin jääneet paitsioon, olivat myynnissä 1982–2005.€-arvoiset käyvät edelleen postitukseen,

Leppänen Jarkko: Suomen korusähkeet 1924–1960 238-245 (8)
Korusähke on sähkösanoma, joka vastaanottajan päässä kirjoitetaan erilliselle korukaavakkeelle. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Tuberkuloosin vastustamisyhdistys saivat vuonna 1924 oikeuden kustantaa korusähkekaavakkeita. Niistä tuli nopeasti suosittuja ja ne sopivat vieläkin onnentoivotuksen esittämiseen tai surutapahtuman osanottoon, vaikka tekniikka ja viestin välitystapa on muuttunut. Kokoelmassa esitetään kaavakkeiden painoeroja mahdollisimman kattavasti.

Myller Reijo: Muistoarkkeja 30-luvulta 90-luvulle 246-252 (7)
Kokoelma sisältää suomalaisia muistoarkkeja, joiden myynnillä aikanaan rahoitettiin kerhojen, näyttelyiden ja erilaisten tapahtumien toimintaa.

Mäkipää Jukka: Ruotsi, rengasmalli 1872–1889 253-257 (5)
Ruotsin rengasmalli (Ringtyp) esitettynä perinteisen filatelian tapaan. Mukana on käyttämättömiä ja käytettyjä postimerkkejä, ryhmiä, erikoisuuksia ja monipuolinen valikoima lähetyksiä eri hammasteista ja papereista. 

Hannula Petteri: 1880 Pfenning and 1889 Krone/Adler Issues of the German Empire 258-262 (5)
Kokoelmassa paneudutaan monipuolisesti näiden käyttösarjojen niin vakiintuneiden ilmentymien, virheiden/poikkeusten kuin postaalisen käytön esittelyyn.

Suomala Jarmo: Polnische Postgeschichte 1860–1924 263-266 (4)
Kokoelma käsittää Puolan historiaa, jossa postilähetyksiä ja -merkkejä.

Cooper Robert: Algeria: The Local EA-Overprints of 1962 267-272 (6)
Kokoelma koostuu edustavasta valikoimasta epävirallisia paikallisia EA-päällepainamia, jotka olivat käytössä 4.7.1962–1.11.1962, Algerian itsenäistymisen jälkeen. Mukana on päällepainettuja postimerkkejä, postilähetyksiä ja postikortteja 30 eri paikkakunnalta. 

Rodén Teuvo: British Levant 273-280 (8)
Turkin keisarikunnassa olleissa Englannin konsulipostitoimistoissa käytettyjä merkkejä, leimoja ja postilähetyksiä ajalta 1857–1921.

Weber Reinhard: Britische Kronkolonie Singapore 1948–1959 281-285 (5)
Die Marken und Ganzsachen von Singapore nach dem II; WK bis zur Selbständigkeit 1959 inklusiver der Abschiedsausgabe 1959 Königin Elisabeth II und das Wappen von Singapore.

Ehiöluokka

Ehiöiksi katsotaan postitoimintaan liittyvät kohteet, joissa on virallisesti hyväksytty, valmiiksi painettu postimerkin kuva, arvoleima tai teksti, josta ilmenee, että määrätyn posti- tai muun palvelun nimellisarvo on maksettu ennakkoon. Kokoelmien käsittely on tyypillisesti samanlainen kuin perinteisessä filateliassa.

Stone Jeffrey: The Porto Stempel Centennial Envelope 286-287 (2)
The porto stempel centennial envelope of 1945: additional frankings to a postal stationery envelope and different usages during a period of high inflation.

Helminen Olavi: Baijeri ehiöt 1869–1920 288-292 (5)
Kokoelmassa esitetään monipuolisesti Baijerin ehiöt koko niiden käyttöajalta. 

Leimamerkkiluokka

Leimamerkkikokoelma voi sisältää leimapapereita tai kiinnitettäviä vero-, maksu- tai säästömerkkejä, jotka valtio, kunta tai muu viranomainen on julkaissut tai antanut niille hyväksyntänsä. Kokoelmien käsittely on tyypillisesti samanlainen kuin perinteisessä filateliassa.

Koskiaho Tuomo: Revenue stamps and revenue stamped papers used in Estonia in 1918–1944 293-298 (6)
This collection presents revenue stamps and revenue stamped papers used in Estonia from 1918 to1944:

  • German occupation era revenue stamp issues from 1918 to 1919
  • Revenue stamp issues and revenue stamped papers of independent Estonia used from 1919 to 1940.
  • Soviet occupation era revenue stamps used from 1940 to 1941
  • German occupation era revenue stamps used from 1941 to 1944.Also as a curiosity the only revenue stamps of the independent Estonia, from 1992.

Postihistorian luokka

Postihistoriallinen kokoelma kertoo kuljetuksen ja käsittelyn tarinaa, johon kuuluu mm. leimat ja muut mitätöinnit, taksat, postireitit ja postinkuljetustavat. Kohteiden tulee olla postin kuljettamia postimerkkejä, kirjelähetyksiä, kortteja tai muita postin toimintaan suoranaisesti liittyvää materiaalia. Kokoelmassa voidaan esittää esim. leimatutkimusta, laivapostia, rautatiepostia, lentopostia, sensuuripostia tai kenttäpostia. Kotiseutukokoelmat kertovat yhden paikkakunnan tai alueen.

RAT: Russian censorship in Grand Duchy of Finland 1914–1918 299-306 (8)
Kokoelma esittää ensimmäisen maailmansodan aikaisia kohteita Suomesta Venäjän sotasensuurin toiminta aikana (ei siis vapaussodan kohteita mukana). Kokoelma pyrkii tuomaan esiin eri postilähetysluokkien sensurointia ja eri sotasensuurikaupunkien erilaisia toimintarutiineja pelkkien leimojen ohella. Kokoelma on siis luonteeltaan tutkimuksellinen.

Laitinen Ari: 1918 – Suomen Vapautumisen Vuosi 307-312 (6)
Kokoelma on postihistorialuokan 2 C sääntöjen mukainen historiallinen tutkielma vuoden 1918 tapahtumista Suomessa. Kokoelmassa esitetään eri osapuolten postia sekä tutkielmaa tukevaa kuvamateriaalia. Pääosan kokoelmasta muodostaa Suomen senaatin valkoisen armeijan kenttäposti. Saksalaisen apuretkikunnan osalta kokoelma kattaa Ahvenanmaalle saapuneen tiedusteluluontoisen osaston kenttäpostia, Hangossa maihinnousseen varsinaisen Itämerendivisioonan kenttäpostia, Tallinnasta Loviisaan saapuneen osasto Brandenstein’in kenttäpostia sekä saksalaisten operaatioita tukeneen sotalaivaston postia. Lisäksi esitetään Ruotsalaisten ja Tanskalaisen vapaaehtoisten postia, ambulanssipostia, postisensuuria sekä punaisen puolen postia vankileireineen. Tutkielma sisältää myös aikakauden kotimaan ja ulkomaan postin tärkeimpiä postitaksoja. Tutkielman perustana on vuosikymmenien keräily- ja sotahistoriaharrastus erityisesti Suomen Vapaussotaan liittyen. Kokoelmassa on monia harvinaisia ja harvoin julkisuudessa esitettyjä kohteita.

Collan Mikael: Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps 313-320 (8)
Kokoelma esittelee mallin 1930 käyttösarjan merkkien postihistoriaa sarjan käyttöajan puitteissa.

Seitsonen Esko: Saksan vaikutus suomalaiseen kirjepostiin 1934–1950 321-324 (4)
Kokoelma esittää postilähetyksillä ja dokumentein Saksan merkityksen Suomalaiseen kirjepostiin.

Ala-Honkola Harri: Suomen onnettomuusposti 325-326 (2)
Esittelen kokoelmassani Suomeen liittyviä onnettomuuspostia maalta, mereltä ja ilmasta.

Heinonen Pertti: Postitaksoja Saarismallin merkeillä 327-331 (5)
Kokoelmassa esitetään mahdollisimman kattavasti erilaisia postilähetyksiä ja muita postimerkeillä maksettuja postipalveluita Saarismallin (M17) merkeillä. 

Ala-Honkola Harri: Paikalliskirje 1.7.1881–30.6.1963 332-333 (2)
Paikalliskirje tuli uudeksi lähetyslajiksi vuoden 1881 postisäännössä. Paikalliskirjeen maksu on pienempi kuin kirjeen taksa.

Juvonen Tuomas: Tästäkin piti maksaa lissää… 334-338 (5)
Kokoelmassa esitetään Suomen Postitaksat 1875–2001 kirjan luku “7.1 Lunastus” esimerkkikohteiden avulla.

Elo Hannu: Keski-Suomen ja Hameen läänin vanhat paikkakuntaleimat 339-344 (6)
Kokoelma käsittää kaikki vuoden 1997 alussa Keski-Suomen ja Hämeen läänin alueilla olleet postitoimipaikat, joissa on käytetty päivämääräleimasinta ennen 1.1.1894. Näistä toimipaikoista on esitetty kaikki tunnetut pääleimat eri tyyppeineen kyrillisistä leimoista venäläisleimoihin. Venäläisleimoista on esitetty vain ne leimatyypit, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 1901. Näistä on esitetty käyttöjä ennen 14.1.1901.

Hjelt Sven-Erik: Pieksämäen postiolot vuoden 1930 jälkeen 345-348 (4)
Vuonna 1930 kauppalaksi tulleella Pieksämäellä oli edelleen kaksi päätoimipaikkaa monine nimien ja leimojen muutoksineen. Sodan ajan kenttäpostikonttorit, sotien jälkeen perustetut uudet toimipaikat, rautatien postiliikenne sekä maalaiskunnan postipysäkit tuovat kiehtovia vivahteita paikkakunnan postioloihin.

Laitinen Ari: Pyhäselän kunnan alueen postihistoriaa 1894–1945 349 (1)
Kokoelmassa esitetään entisen kotikuntani Pyhäselän kunnan alueen postihistoriaa vuoteen 1945 saakka postilähetysten ja leimakohteisen avulla. Alueella toimi Karjalan radan valmistumisen myötä vuonna 1894 perustettu Hammaslahden postiasema sekä vuoteen 1945 mennessä käyttöön otetut 10 erillistä postipysäkkiä. Niistä aktiivisimmat Joensuun läheisyydessä sijainneet Mulo ja Niittylahti, joka korotettiin postiasemaksi vuonna 1911.

Laitinen Ari: Korpikarjalan postihistoriaa 1887–1944 350-352 (3)
Kokoelmassa esitetään Suojärven, Korpiselän ja Ilomantsin Moskovan välirauhan sopimuksessa Suomen tasavallasta erotettujen alueiden postihistoriaa loppukesään 1944 saakka postilähetysten ja alueella leimattujen postimerkkien avulla. Alueen tunnusomaisena piirteenä on harvaan asuttu pääosin postipysäkkiverkostosta koostunut laaja korpialue ja toisaalta 1920 luvulla parantuneiden yhteyksien ja puunhankinnan sekä -jalostuksen myötä virinneen elinkeinoelämän myötä lisääntynyt postinkulku lähinnä Suojärvellä. Talvi- ja jatkosota luovat oman värinsä alueen postinkulkuun.

Hyvönen Pentti: Savonlinnan varhaisia postileimoja 353 (1)
Kokoelma esittelee Savonlinnan (Nyslott) varhaisia postileimoja alkaen matalasta laatikkoleimasta kolmikieliseen venäläisleimaan. Lisäksi esitetään Wärde-, numero- ja laivaleimoja.

Hyvönen Pentti: Savonrannan postitoimipaikat 1894–1985 354-355 (2)
Savonrannan postitoimiston kohteet on esitetty leimatyypeittäin. Muut postitoimipaikat on esitetty toimipaikkojen avaamisjärjestyksessä ja postitoimipaikan sisällä on esitetty eri leimatyypit ja eri ohjaukset. Lisäksi on esitetty numeroleimoja.

Filmer Werner: Rantasalmen postihistoriaa 356-361 (6)
The purpose of this exhibit is to show the postal development in Rantasalmi-area from 1760 up to 1930, beginning with letters of the Crown-Mail. The General-Mail with different mailings shows also the rural-letter-carrier-lines between the small villages around, and the post office Rantasalmi with development of the different postmarks in use up to 1930.

Dunkel Harry: Kuopion ja Savonlinnan laivaleimat sekä niiden väliä liikennöineiden matkustajalaivojen leimat 362 (1)
Kokoelma esittää Kuopion ja Savonlinnan satamissa käytössä olleita leimoja sekä kyseisten kaupunkien lähiliikenteen ja niiden väliä liikennöiden matkustajalaivojen leimoja 1930-luvulle asti.

Ranta Matti: Oulussa käytetyt autonomian aikana valmistetut posti- ja sotasensuurileimat 363-370 (8)
Kokoelmassa esitetään autonomian aikana Oulun nykyiselle alueelle postin lennättimen ja sotasensuurin käyttöön valmistettuja postileimoja ja sensuurileimoja, sekä Oulun alueella käytettyjä postivaunuleimoja.

Alanko Atte: Laivapostia turisti-, kuva- ja kapteenileimoilla 371-373 (3)
Matkustaja ja risteilylaivaliikenteen vilkastuessa laivoilta postitetut lähetykset saivat määräsatamassa postileiman. Kokoelmassa esitän Navire varustamo-, laiva- sekä kapteeninleimoja ajanjaksolta 1951–2018.

Kilpijärvi Tero: Letter Post between Ireland and Finland 374-378 (5)
Letter post between the two countries for over 100 years; the postal rates and routes including a few postcards to illustrate the conveyance of mail. Something may also be told of the time, parties involved and what may have been the need for mail.

Lehmuskallio Markku: Ultima Thule, postia peräpohjolaan ja peräpohjolasta 379-384 (6)
Kokoelma käsittelee Suomen saamelaisalueen ja osaltaan Ruotsin ja Suomen rajan vastaisen saamelaisalueen kirje- ja pakettipostia.

Hannula Petteri: The Development of the London Letter Post until UPU 385-392 (8)
Lontoon postihistoria on moninainen ja kompleksinen. Lontoossa useat itsenäiset postijärjestelmät operoivat samanaikaisesti. Jokaisella niistä oli omat postitoimistot, postinkantajat, postitaksat ja postileimat. Lontoo oli hyvin keskeisessä roolissa niin Iso-Britannian sisäisessä postinkulussa kuin postin välittäjänä eri maiden kesken.

Vuorivirta Martti: Böhmen und Mähren, postitaksat 15.3.1939–8.5.1945 393-400 (8)
Böhmen und Mähren Protektoratin 1939–1945 postitaksat. Kokoelma kertoo kirje-, postikortti-, painotuote-, lehti-, ja saantitodistuksien taksoja sekä niiden lisätaksoista.

Laaksonen Seppo: Skalica 401-404 (4)
“Vapaa kuninkaankaupunki” Skalica Länsi-Slovakiassa oli kahdesti myös “postimerkkivaltio”. Kokoelma kertoo Skalican omista merkeistä ja kaupungin postihistoriasta lähes 200 vuoden ajalta Itävalta-Unkarin keisarikunnasta nyky-Slovakiaan.

Hakoniemi Tapio: The Postal Rates of the Independent State of Croatia 1941–1945 405-410 (6)
The collection shows offered postal item types, additional services and the development of rates under exceptional circumstances in wartime Croatia.

Lentopostiluokka

Lentopostikokoelma koostuu olennaisilta osin sellaisista postilähetyksistä, jotka ovat todistettavasti lentäneet, sekä myös lentopostimerkeistä, niiden ehdotteista ja koepainoksista. Kokoelmien käsittely on tyypillisesti samanlainen kuin postihistorian luokassa.

Räsänen Mika: Harvinaisia Zeppelin-leimauksia Suomessa 411 (1)
Kokoelmassa esitellään Zeppelin leimauksia ja harvinaisia merkkivariaatioita Suomesta lähteneillä lähetyksillä 1930. Näkökulma on tutkimuksellinen. Etusivu toimitetaan näyttelytoimikunnalle myöhemmin.

Aihefilatelian luokka

Aihekokoelmassa esitetään jonkin aiheen mukaista tarinaa ja siinä voi käyttää kaikkea filateelista materiaalia kuten mm. postimerkkejä, vihkoja, ehiöitä ja postin kulkuun liittyviä leimoja. Kokoelmissa pyritään yleensä esittämään monipuolista materiaalia maantieteellisesti ja materiaalityypeittäin. Kokoelmassa ei ole tarkoitus esittää kaikkea aiheeseen liittyvää, vaan yleensä pyritään esittämään tarinan kannalta oleellinen materiaali.

Aihefilatelistit ry: Nostalgiamatka kolmosen ratikalla 412 (1)
Raitiovaunulinja 3 kiersi vuodesta 1922 aina vuoteen 2017 kahdeksikon muotoista reittiä Helsingissä. Vuodesta 1950 alkaen käytettiin tunnuksia 3B ja 3T vastakkaisiin suuntiin ajavista vaunuista. Reitti vaihteli, mutta nyt esiteltävä reitti oli kaikkein pisimpään käytössä eli vuosina 1950–1984.

Kylliäinen Mikko: C. L. Engelin arkkitehtuuri 413-414 (2)
Suomessa elämäntyönsä tehneen saksalaisen arkkitehdin Carl Ludvig Engelin (1778–1840) rakennustaidetta voidaan nähdä Helsingin edustavissa julkisissa rakennuksissa, mutta myös monien pienempien kaupunkien keskustoissa sekä maaseudulla kirkonkylissä ja kartanoissa. Suomalaisissa postimerkeissä Engelin suunnittelemia rakennuksia on kuvattu useammin kuin yhdenkään toisen arkkitehdin tuotantoa.

Juvas Klaus: Suomi ja suomalaiset ulkomaisin silmin 415-418 (4)
Kokoelma esittää mitä, missä, milloin ja miksi Suomi ja suomalaiset ovat esiintyneet ulkomaisessa filateliassa.

Kylliäinen Mikko: Olipa kerran länsi… 419-420 (2)
Historian tavoin myös lännenelokuva tutkii muutosta. Sheriffit, yksinäiset pyssysankarit, uudisasukkaat, karjaparonit ja muut lännenelokuville tyypilliset hahmot kohtaloineen ilmentävät vanhan lännen muuttumista parin sukupolven aikana, kun oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta levittäytyivät idästä kohti länttä. Kokoelman tarkoituksena on kuvata historiallisia olosuhteita, joista lännenelokuva ammentaa aiheensa, muutosprosesseja, joita lännenelokuva käsittelee sekä itse lännenelokuvan kehittymistä.

Ihamäki Pauli: Espanjan sisällissota – poimintoja sodan osapuolten postiliikenteestä 421 (1)
Espanjan sisällissota (1936–1939) oli 2. maailmansodan esinäytös. Se kesti kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta ja oli hyvin verinen. Ulkovallat sekaantuivat sotaan. Molemmilla osapuolilla oli postaalista aineistoa.

Lahtinen Mauri: Haikarat ja kurjet 422-423 (2)
Suppea kokoelma esittää miten ja missä haikarat ja kurjet mm. elävät, asuvat, muuttavat, miltä ne näyttävät ja kuvaus olinpaikoista.

Viljanen Olli: The Best Game You Can Name 424-428 (5)
Ice hockey, it’s history, rules and characteristics, arenas, equipment and competitions.

Hartoma Jussi: Mainari 429-430 (2)
Mainari eli kaivosmies on tuhansia vuosia vanha ammatti. Aluksi käytettiin orjia kaivostöihin kaivamaan lyijyä tai kultaa, myöhemmin muitakin metalleja ja kivihiiltä. Aikojen kuluessa muuttui kaivosmies arvostetuksi maanalaiseksi ammattilaiseksi ja työn sankariksi. Nykyään kaivosmieheen törmää vain erikoisjutuissa ja onnettomuustapauksissa. Miten mainarin ammatti ja työvälineet ovat kehittyneet roomalaisten ja egyptiläisten ajoista teollistuneen aikakauden myötä.

Lahtinen Markku: Pyöräily – tekniikkaa, taloutta, hyvinvointia 431-433 (3)
Kokoelmassa kuvataan polkupyörän nopeaa teknistä kehitystä, sen tuotannon, kaupan ja käytön talousmerkityksiä ja pyöräilyn muuttumista välttämättömästä kulkupelistä hyvinvointia edistäväksi huviajeluksi.

Vihonen Jukka: Autopostimerkit 434 (1)
Autopostimerkit kertoo auton kehityksestä nykypäivään. Postimerkin kuva-aiheessa on oltava auto tai merkin on muuten liityttävä autoiluun.

Viitanen Reijo: Joukkoliikennettä eri vuosikymmeniltä 435 (1)
Joukkoliikennettä rattailla, pyörillä ja renkailla. Hevosilla, hevosvoimilla ja sähköllä liikkuvia joukkoliikenneajoneuvoja eri aikakausilla. Sisältää pääasiallisesti linja-auto-aiheisia postimerkkejä eri maista.

Avoin filatelia

Myös avoimessa filateliassa esitetään kohteita kuva-aiheen perusteella. Avoimen filatelian luokka muistuttaa aihefilateliaa, mutta avoimessa luokassa esitetään myös ei-filateelisia kohteita. Mukaan kelpuutetaan siis myös aiheeseen liittyviä muita materiaalityyppejä kuten postikortteja, vanhoja valokuvia, karttoja, teepusseja, rahoja, mitaleita, karamellipapereita, pinssejä, pelikortteja, pääsylippuja, ruokalistoja eli kaikkea mikä kehysten väliin mahtuu.

Kankainen Jorma: Suomen historiallisen ajan puolustus-, hallinto- ja asumislinnat sekä linnoitukset 436-440 (5)
Tässä kokoelmassa luon katsauksen Suomen ja Vanhan Suomen aikana maaperällemme rakennettuihin linnoihin ja linnoituksiin, jotka rakennettiin puolustus-, asumis- tai hallintotarkoituksiin. Lopussa on kevennyksenä “ilmiöitä” linnoista.

Heinonen Markku: Uusikirkko, my mom’s home parish in Karelia home area and Rasimus family history 1864–1945 441-447 (7)
Luovutetun alueen Uusikirkko VP.L:n posti- ja paikallishistorian vaiheita äitini Rasimus-suvun näkökulmasta suurten maailmanhistorian tapahtumien varjossa.

Virtanen Heikki: The Presidents of Finland 448-455 (8)
Suomi itsenäistyi 6.12.1917, kesällä 1919 Suomi sai ensimmäisen presidentin. Kokoelmassa esitetään kaikki Suomen presidentit K. J. Ståhlbergistä aina Sauli Niinistöön saakka. Kokoelma sisältää paljon monipuolista ja harvinaista filateliaa sekä paljon harvinaisia ei-filateelisia kohteita.

Salonen Seppo: Janakkala – kotiseutuni 456-459 (4)
Kerrotaan Janakkalan kunnasta, sen postitoimipaikoista kautta historian, talouselämästä, taajamista, teollisuudesta ja Janakkalan läpi kulkevasta ensimmäisestä rautatielinjasta

Salonen Seppo: Fabergé-vihon päällepainatus Finlandia 2017 -näyttelyyn 460 (1)
Fabergé-postimerkkivihko tehtiin filatelian maailmannäyttelyyn Finlandia 88. Kun Finlandia 2017 lähestyi, päätettiin tehdä uusi päällepainatus edellisestä näyttelystä säästyneille vihkoille. Tämä esitys kertoo sen haastavan projektin vaiheista.

Riekkinen Tuomo: Kaikenlaista sitä kerätäänkin 461-462 (2)
Kokoelma kertoo erilaisista keräilyalueista tavallisen harrastajan näkökulmasta. Pieni otos niistä mahdollisuuksista ja kohteista, joita voi löytää suhteellisen edullisestikin niin postimerkkikerhojen tilaisuuksista kuin yleisistä huutokaupoistakin. Näitä alueita voi syventää ja täydentää omien kiinnostustensa mukaisesti. Kokoelmassani on kohteita, joita olen vuosien varrella hankkinut.

Maksimifilatelian luokka

Maksimifilatelian kohteissa postikortin kuva, postimerkki ja postileima liittyvät samaan aiheeseen. Postimerkin tulee olla kelvollinen postimaksun maksamiseen ja kiinnitetty postikortin kuvapuolelle. Postikortin kuvan tulee muodostaa paras mahdollinen yhteys postimerkin kuva-aiheeseen. Leimauksen tulee olla auktorisoidun postihallinnon postileima.

Ihamäki Pauli: Kansainvälinen partiotoiminta – yli sata vuotta partiota Maksimikortein 463-469 (7)
Robert Baden-Powell perusti partioliikkeen 1907. Kuvaan korteilla partion sisältöä, sen ihanteita, tunnuksia ja symboleita. Tukijat ovat tärkeitä. Kansainvälisyys näkyy maailmanjamboreilla. Partio on toiminut myös pakolaisuudessa. Liikkeen juhlavuosia on muistettu. 

Postikorttiluokka

Kuvapostikortteja kerätään useimmiten paikkakunnan, taiteilijan tai kortin aiheen mukaan. Kokoelma voi perustua myös painotekniikkaan tai julkaisijaan.

Viskari Sinikka: Keuruu – kylä Keurusselän rannalla 470-471 (2)
Kokoelmani kortit Keuruun kirkonkylästä ja Keurusselästä kertovat Keuruun historiasta ja Keurusselän kauneudesta.

Myller Reijo: Riihimäki – asemakylästä kaupungiksi 1900–1960 472-477 (6)
Kehyksillä postikortteja Riihimäeltä 1900-luvun alusta 60-luvulle, Riihimäen risteysaseman kasvusta asemakylästä kaupungiksi.

Laitinen Jukka: Risteysasema Kouvola 478 (1)
Vuonna 1875 perustettiin Kouvolan asema rakenteilla olevan Pietarin radan varteen. Kokoelmassa kerrotaan postikorteilla syitä, seurauksia ja vaikutuksia, mitä rautateiden risteysasema aiheutti pienelle kylälle Valkealan kunnassa. Kylän nimi oli Kouvola ja on edelleen.

Palkia Jarmo: Alppilasta Kaisaniemeen 100 vuotta sitten 479-480 (2)
Kokoelmassani kuvaan kuvitteellista matkaa Alppilasta Kaisaniemeen Töölönlahden molemmin puolin 100 vuotta sitten. Sen aikaisista rakennuksista ja maisemista on suuri osa jo kadonnut, joita vielä löytyy vanhoista korteista ja niistä olen kokoelmani koostanut.

Roivainen Antti: Karjalan radalla 481 (1)
Tervetuloa matkalle wanhalle kunnon Karjalan Radalle! Matkamme alkaa Viipurista, ylitämme Vuoksen Antreassa ja teemme kurkistukset Imatran ja Savonlinnan suunnan radoille pysytellen kuitenkin luovutetulla alueella. Hiitolasta poikkeamme Laatokan länsipuolen rataa Rautuun saakka. Matka jatkuu Sortavalan kautta Joensuuhun, josta teemme lyhyen sivukoukkauksen länteen Outokumpuun. Lopuksi jatkamme Karjalan radan pohjoisinta osaa Pielisen pohjoisrannalle Nurmekseen, jonne aikamatkamme Karjalan kiskoilla päättyy.

Dunkel Harry: Vuoksen vesistön kehittyminen ja matkustajalaivaliikenne vuoteen 1982 482-486 (5)
Kokoelmassa esitetään Vuoksen vesistöalueen muodostuminen laivaliikenteelle sopivaksi sekä siellä liikennöineitä matkustajalaivoja. Alueella operoineiden alusten esittely etenee laivoittain ja kunkin aluksen kohdalla kerrotaan sen historiaa ja vaiheita. Esitys päätetään vuoteen 1982, jolloin suurinta osaa silloisista matkustajalaivoista hallinnut Saimaan Laivamatkat Oy lopetti toimintansa.

Viskari Reijo: Antrea, Vuoksen halkoma pitäjä 487-488 (2)
Antrea-kortit kertovat Vuoksen ja pitäjän kauneudesta ja rautatien tuomasta muutoksesta toimintoihin ja näkymiin.

Lehtinen Sinikka: Arkkitehti Juha Lankisen opastamana unelmien matkalla Viipurin Monrepos’n puistossa heinäkuussa 2011 489-491 (3)
Kokoelmalla on tarkoitus esitellä Monrepos’n puiston ainutkertaisesta maisemapuistosta ja kertoa Ludvig von Nicolayn keräämästä 1700-luvulta peräisin olevasta 9000 niteen kirjakokoelmasta. Lisäksi olen halunnut kertoa jälkipolvilleni syntymäkaupunkini historiaa.

Saarinen Eero: Eri adventtisunnuntait 492 (1)
Kokoelmassa esittelen neljää adventtisunnuntaita postikortteja hyödyntäen.

Viljanen Olli: Liederfürst Franz Schubert 493-498 (6)
Kuvaus säveltäjä Franz Schubertista, hänen elämästään, musiikistaan ja hänen muistostaan.

Paananen Juho: Pariisin Notre Dame -katedraali ja Quasimodon ystävät Victor Hugon mukaan 499 (1)
Tutkielma 40 postikortilla Notre Dame -kirkosta ja sen vaiheista 1300-luvulta nykypäivään. Victor Hugo oli huolestunut 1800-luvulla Notre Damen rapistumisesta ja kirjoitti kirjan ’Notre Damen kellonsoittajat’, jossa Quasimodo puolustaa kirkkoa mielikuvituksellisesti sen hyökkääjiä vastaan käyttäen apunaan kirkon ylätasanteella olevia paholaisveistoksia ja hirviöitä apunaan. Kirja sai suuren huomion ja sen saattamana kirkon uudistukseen saatiin varoja 1800-luvun puolesta välistä alkaen ja näin Pariisin yksi tunnetuimmista maamerkeistä on hyvässä kunnossa meidän kaikkien ihailtavana.

Leppänen Pertti: GO! 500-502 (3)
Lähdöstä maaliin vauhdikkaat, rahakkaat ja jännittävät laukkakilpailut maailmalla ovat sävähdyttävin ratsastuksen laji.

Ihamäki Pauli: Kolmannen valtakunnan vieraana 503-507 (5)
Kortit kertovat Saksan 3. valtakunnan vain runsaan 20 vuoden historiasta. Kansallissosialismi oli näyttävää ja tuhoavaa. Aikaan mahtui olympialaisia, kulttuuria ja sotaa sekä kauheuksia.

Kupiainen Kari: Berliini, Unter den Linden 1900-luvun alussa 508 (1)
Kävelyretki Alexanderplatzilta läpi Unter den Lindenin Reichstagille noin vuonna 1910, aikakauden väripostikorttien kuvaamana.

Nuorisofilatelian luokka

Nuorisoluokkaan kuuluvat 10–21-vuotiaiden nuorten näyttelykokoelmat, joiden käsittely on tyypillisesti perinteisen filatelian, postihistorian tai aihefilatelian kaltainen.

Suomalainen Sini: The Finnish Red Cross 1922–1946 519-522 (4)
The exhibit includes different kind of mails, example: fine cancellation mail stop and number cancellation and unmounted mint copy of each issued value. Stamps with plate error misplaced printing, reflex print and paper fold are included. This exhibit includes also different kind of letters.

Ojala Niko: Suomen kuvioleimat 523-526 (4)
Kokoelma käsittää Suomen kuvioleimoja aina niiden käyttöönotosta (vuosi 1877) niiden käytön loppupuolelle (1930-luku). Kokoelma sisältää neljän kehyksen verran sekä postilähetyksiä kuvioleimoin että myös yksittäisiä, pääosin harvinaisempia kuvioleimoja. Tarkoituksena on esittää Suomen kuvioleimojen laaja kirjo mahdollisimman kattavasti eri asioita ja erikoisuuksia kuvioleimoista painottaen ja huomioiden. 

FDC-filatelian luokka

FDC-filatelian luokassa voidaan esittää kohteita, jotka on mitätöity ensimmäisenä käyttöpäivänä.

Virtanen Heikki: Suomen Marsalkka – C. G. E. Mannerheim 509-512 (4)
Kokoelmassa kerrotaan Marsalkka Mannerheimin elämästä ja teoista ensipäivänkohteilla.

Pitkänen Risto: Grace Kelly – elokuvatähdestä ruhtinattareksi 513 (1)
Grace Kellyn elokuvaura ja ruhtinasperheen elämää Monacossa.

Pitkänen Risto: Marilyn & Co. 514-518 (5)
Monroen uran kehitys nuoresta näyttelijästä nousevan tähteyden kautta elokuvan valovoimaiseksi tähdeksi ja lopulta legendaksi varhaisen kuolemansa johdosta. 

Kirjallisuusluokka

Filateeliseen kirjallisuuteen kuuluu kaikki keräilijöiden saatavilla oleva postimerkkejä, postihistoriaa sekä niiden keräilyä ja niihin liittyviä erikoisalueita koskeva painettu viestintä.

Finlandia 88 Oy Ab: Postimerkkeilijän Abc-kirja
Opit postimerkkien keräämisen perustaitoihin.

Hannula Petteri: Miten kusti polki, posti toimi murrosajan ja nuoressa Suomessa
Ytimekäs opas, kuinka postin palvelut olivat järjestetyt Suomessa 1881–1943.

Jokamiehen luokka

Jokamiehen luokassa voi esittää mitä tahansa eli materiaali ja käsittelytapa ovat täysin vapaita. Kokoelmia ei arvostella.

Karjalainen Outi: Työtä ja eloa Suomessa 527-532 (6)
Vanhoja suomalaisia postikortteja, jotka esittävät perinteisiä töitä ja asumista Suomessa.

Karjalainen Pauli: Suojaa kodittomille (kirjeensulkijoita) 533-535 (3)
Suomalaisia Kirjeensulkijoita 1875–1944

Huovinen Tapio: Kesäretki Ruovedelle 536 (1)
Vuosien 1970–1990 värikuvapostikorteilla matkustetaan vesiteitse Tampereelta Ruovedelle ja tutustutaan kunnan matkailunähtävyyksiin.

Elo Hannu: Suomenlahden saarten postileimoja 537 (1)
Suursaaren, Seiskarin, Lavansaaren ja Tytärsaaren postileimoja.

Elo Hannu: Franko-leimat 538 (1)
Näytteitä maksamiseen liittyvistä leimoista ennen 1877.

Elo Hannu: Mitätöintejä m-1866 10p ehiökortilla 539 (1)
Kokoelma esittää mitä leimoja on käytetty m-1866 10p ehiökortilla.

Elo Hannu: Suomalaisia leimoja ennen itsenäisyyttä 540-541 (2)
Näytteitä suomalaisista leimatyypeistä ennen itsenäisyyttä.

Elo Hannu: Turun vanhimmat paikkakuntaleimat 542 (1)
Turussa käytetyt paikkakuntaleimat ennen itsenäisyyttä.

Elo Hannu: Toijalan vanhat leimat 543 (1)
Toijalasta eri leimoilla lähtenyttä postia ennen itsenäisyyttä.

Elo Hannu: Vanhimmat Kuurila-leimat 544 (1)
Kokoelma esittää Kuurila-leimojen käyttöä ennen 1894.

Elo Hannu: Walkiakosken tehtaan postia 545 (1)
Walkiakosten tehtaan postia, tehtaan nimen muutoksia ja eri henkilöiden allekirjoituksia.

Elo Hannu: Järvenpään ja Keravan vanhoja leimoja 546 (1)
Järvenpäästä ja Keravalta lähtenyttä postia vuotta 1918.

Elo Hannu: Pieni osa Iisalmen historiaa 1860–1880 547 (1)
Iisalmesta lähtenyttä postia, jossa tietoja myös postilähetysten lähettäjistä.

Järvi Markku: Maken loistot 548 (1)
Loistoleimaisia Suomalaisia postimerkkejä.

Elo Hannu: Kotimaa kun taakse jäi 549 (1)
Postia Suomesta ulkomaille.

Elo Hannu: Finnish perfins 550 (1)
Lyhyt esitys suomalaisista rei’ityksistä.

Elo Hannu: Firmarei’ityksiä ehiöillä 551 (1)
Firmarei’ityksiä eri maiden ehiöillä.

Elo Hannu: TPK:n rei’ityksiä 552 (1)
Turun Postimerkkikerhon rei’ityskoneella tehtyjä rei’ityksiä.

Elo Hannu: Maailman rei’ityksiä 553 (1)
Pieni näyte maailman rei’ityksistä

Elo Hannu: Tanskan rei’itykset 554 (1)
Näyte Tanskan firmarei’itykistä.

Bredenberg Thor-Björn: Mongolia 1966–1982 555-557 (3)
Mongolian tasavalta eli Mongolia sijaitsee Itä-Aasiassa Venäjän ja Kiinan välissä. Mongolian postimerkit ovat värikkäitä ja omaleimaisia esittäen maan kulttuuria ja historiaa.